Tutkija: SUOMEN TURVAPAIKKAPROSESSIT SAATTAVAT IHMISIÄ HENGENVAARAAN

Suomen turvapaikkapäätöksissä tapahtui käänne toukokuussa 2016, kun Suomelta tuli uudet Afganistania, Irakia ja Somaliaa koskevat maalinjaukset.


TIEDOTE 6.4.2017

Tammikuusta maaliskuuhun enemmistö irakilaisista sai vielä myönteisen päätöksen, huhtikuussa 2016 luvut olivat melkein tasan. Toukokuussa irakilaisille alettiin antaa selkeästi enemmän kielteisiä kuin myönteisiä päätöksiä. Eurostatin mukaan loka-joulukuussa 2016 jo 79% irakilaisista turvapaikanhakijoista sai Suomelta kielteisen päätöksen, kun Ruotsissa luku oli 64%. Kehitys johtui siitä, että Ruotsi tarkisti maalinjauksiaan ja totesi Irakin turvallisuustilanteen huonontuneen. Samaan aikaan Suomi jatkoi kiristettyä turvapaikkapolitiikkaansa irakilaisten kohdalla.

Maahanmuuttoviraston viimeaikaisissa turvapaikkapäätöksissä on selkeitä ongelmia. Monet Maahanmuuttoviraston päätökset vaikuttavat päällisin puolin hyviltä ja loogisilta, mutta tarkemmin katsoen ongelmat alkavat näkyä. Päätöksistä on jätetty pois haastattelussa esille tulleita asioita, jotka ovat olennaisia päätöksenteon kannalta. On esimerkiksi jätetty pois vainoon liittyneitä tapahtumia, kuten käsikranaatin heittäminen turvapaikanhakijan kotiin.

Haastattelussa kerrottuja asioita on myös muunneltu. On sanottu, että turvapaikanhakijaa ei ole uhattu, vaikka turvapaikanhakija on haastattelussa kertonut, että häntä on uhattu. Joissain tapauksissa turvapaikanhakija on saanut uhkauspuheluja ja hänen kotiinsa on hyökätty, mutta Maahanmuuttovirasto ei ole myöntänyt turvapaikkaa, koska se on katsonut, että kyseessä ei ole henkilökohtainen vaino.

Monasti ongelmat alkavat jo haastatteluvaiheessa. Tulkki on voinut puhua eri murretta kuin turvapaikanhakija. Koska turvapaikanhakija ei ymmärrä, mitä tulkki kääntää, hänellä ei ole mahdollisuutta arvioida, onko tulkki ymmärtänyt hänet oikein.

Turvapaikkahaastatteluun tehtiin vuonna 2016 muutoksia. Turvapaikanhakija saa nykyään juristin mukaan haastatteluun vain poikkeustapauksissa ja ensimmäisen turvapaikkahaastattelun kesto on rajattu kolmeen tuntiin. Monelle turvapaikanhakijalle ensimmäinen haastattelu on myös viimeinen.

Kiire näkyy haastattelupöytäkirjoissa. Turvapaikanhakijalle ei ole aina esitetty kaikkia tapauksen kannalta olennaisia kysymyksiä tai vastauksia, eikä asioita ole tarkennettu, vaikka aihetta olisi ollut. Nyt kun lakimies ei enää ole haastattelussa mukana, turvapaikanhakijan pitäisi itse tietää, mitä hänen taustastaan on olennaista kertoa turvapaikkalainsäädännön kannalta.

Tällä hetkellä päätöksissä näkyy erittäin hyvin se, että turvapaikanhakijaa ei pidetä luotettavana, vaan hänen kertomukseensa suhtaudutaan epäilevästi.


MIGRIN PÄÄTÖKSISTÄ LÄHES NELJÄNNES KUMOTTIIN HALLINTO-OIKEUDESSA

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt, että turvapaikkapäätöksissä on tehty virheitä. Virheitä on päätöksissä niin toistuvasti, etteivät ne näytä enää yksittäisten työntekijöiden virheiltä, vaan tietoisilta ja systemaattisilta valinnoilta. Migri on vedonnut siihen, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus valittaa päätöksistä hallinto-oikeuteen, jossa virheet korjataan. Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu. Se johtuu muun muassa valitusaikojen lyhentymisestä, minkä takia turvapaikanhakija ei ehdi tehdä valitusta tai se jätetään heikkolaatuisena. Myös hallinto-oikeuden päätökset ovat olleet laadultaan heikkoja. Turvapaikanhakijan kokemaa uhkaa on pidetty "epätodennäköisenä" tai "uskottavana" ilman, että lausumia on perusteltu. Vuonna 2016 Helsingin hallinto-oikeus kumosi 23,7% Maahanmuuttoviraston päätöksistä.

Nykyisellään Suomen turvapaikkaprosessit saattavat turvapaikanhakijat kuolemanvaaraan.


Erna Bodström
Helsingin yliopiston maahanmuuttotutkija

Turvapaikanhakijoiden #RightToLive mielenilmaus Rautatientorilla jatkuu 57. päivää.


LÄHTEET







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirje Kabulista [Urgent appeal from a deported family in Kabul Afghanistan]

[TIEDOTE 14.11.2017] POLIISI PAKKOPALAUTTI RASKAANA OLEVAN - LÄÄKÄRI EI SUOSITTANUT

SUOMI AIKOO PALAUTTAA PERHEEN IRAKIIN – MUKANA SEITSEMÄN ALAIKÄISTÄ LASTA